10. luku; Filippiinit: Boracay ja Manila

Jakarta oli hyvin sekava kaupunki eikä sinne varmastikaan tule palattua, mutta oli kiva nähdä sekin. Ei kuitenkaan yhtään harmittanut lähteä seuraavaksi lentokentälle ja matka kohti Filippiinien lomaparatiisia Boracayta Manilan kautta alkoi. Aiemmin olin käynyt vähemmän massaturismipaikoissa Filippiineillä, joten pieni pelko oli päädytäänkö jonnekin Aya Napa kakkoseen. Toki saari oli turisteille helpoksi paikaksi tehty ja saaren pisin White Beach täyteen rakennettu, mutta tosi kaunis paikka se oli! Palvelut löytyi kädenkäänteessä ja ruokaa oli tarjolla aivan joka makuun. Bilettääkin pystyi kellon ympäri (joo, kokeiltiin :D) niin halutessaan, mutta iltaa pystyi viettämään myös rauhallisesti tähtitaivasta ihaillen omalla parvekkeella.

Tällä kertaa joustimme luksusoloista ja totta puhuen se olikin melkoinen ero aiempiin.. Tosin selvisi, että taidettiin majailla jossain hätävara-huoneessa resortin ollessa täynnä. Parin yön jälkeen vaihdettiin huone viihtyisämpään ja sen jälkeen meillä oli oikein mukavat oltavat 🙂 Bongattiin viereisen hotellin katolta vielä aurinkoterassi altaineen ja sinne vaan pokkana viettämään aikaa yhtenä päivänä.

Majailimme Station 2:lla ihan ”keskustassa” D’Mallin vieressä (Grand Boracay Resort), mutta silti rauhassa. Rantaan pääsi parissa minuutissa ja ihan kaikki mitä toivoi löytyi samassa ajassa myös. Auringonlaskut olivat upeita ja yhtenä iltana ihailimme sitä purjeveneen kannelta. Siitä innostuneena vuokrasimme samaisen veneen yhdeksi päiväksi ja kiersimme saaren ympäri ja pysähdyttiin kauniille Puka Beachille saaren eteläpäässä. Pysähdyimme myös snorklaamaan, vesi oli hurjan kirkasta, mutta ei siellä veden alla mitään niin ihmeellistä näkynyt joten päätin jättää sukellukset täällä väliin. Tietysti viikkoon mahtui hemmottelua hieronnan muodossa sekä nomaalit huollot käsiin ja jalkoihin. Päätin ottaa oikean lomalookinkin pikkuletein ja paikallinen reggae-bändi piti mua heti hengenheimolaisenaan 🙂

Jälleen kerran vatsat täytettiin oikein maittavalla ruualla ja löytyi sieltä paikka, johon Jussi halusi uudestaan ja uudestaan. Ribsit oli siellä maailman parhaita kyllä, joten pitihän sinne mennä toistamiseenkin. NAM! Hintataso oli edullisempaa kuin Balilla (tosin siellä valittiinkin vähän paremmat vaihtoehdot) eikä automaatilla tarvinnut niin usein ravata. Ihan hyvä niin, koska meinaa budjettimatkaajan budjetti kulua ennätysvauhtia tällä hetkellä 🙂

Sitten tuli se aamu, kun jouduimme ennen auringonnousua sanomaan Boracaylle hyvästit ja lentää Manilaan viettämään viimeistä yhteistä lomapäivää. Siellä majoituimme Makati Cityyn jälleen omantasoiseemme hienosto-hotelliin (Dusit Thani Manila) 😉 Ei se ollut kuitenkaan kovin kallis.. Täällä oli tarkoitus harrastaa shoppailua ja täyttää Jussin rinkka. Yritettiinhän me ja kierrettiin monta ostoskeskusta (Greenbelt Mall aika upea isoine puutarhoineen ja monine osioineen), mutta vähäiset yöunet verotti sen verran ettei oikein jaksanut vaikka putiikkia oli jos jonkinlaista. Jopa Jussille kauppojen määrä oli liikaa!

Kyllähän rinkka kuitenkin täyteen saatiin ja (jälleen lyhyiden) unien jälkeen oli jäljellä lento Singaporeen. Siellä oli päivä aikaa, joten ehdittiin käydä Marina Bayssa hakemassa Jussin sinne unohtama takki ja vielä levähtää mun hotellilla (Goldkist Resort) ennen kuin tiemme tässä kohtaa erosivat. Jussi lensi Helsinkiin ja minä jäin ikävöimään ja (jälleen vain hetkeksi) nukkumaan ennen aamun lentoa Ho Chi Minh Cityyn. Jatketaan Vietnamista sitten ihan omassa osiossa, koska seuraava lento lähtee näillä minuuteilla 🙂 Nähdään taas pian <3