Tervettä matkaa

Pohjolan pimeästä talvesta suunnataan lomalle yhä eksoottisempiin kohteisiin. Mitä pidemmälle matka vie, sitä paremmin on syytä varautua sairauksien varalta. Vaikka matkakohde olisi uusi ja kaukainen, on matkailijan todennäköisin sairaus kuitenkin lähes jokaiselle tuttu vaiva – turistiripuli. Kansainväliset tilastot kertovat, että kun 50 miljoonaa turistia matkustaa vuosittain lämpimiin maihin, näistä 20 miljoonaa saa turistiripulin.

– Ripuliin sairastumisen todennäköisyys vaihtelee paljon matkakohteen, matkan pituuden ja matkan luonteen mukaan. Mitä alkeellisemmissa oloissa vaikkapa reppumatkalla oleskellaan, sitä suurempi on riski. Erilainen bakteeri- ja viruskanta riittävät aiheuttamaan turistiripulin, siihen ei tarvita välttämättä muuta erityistä, kertoo Terveystalon matkailuklinikan lääkäri Juha Keränen.

Kaukomatkailussa viime vuosien suosikkisuunta on ollut Aasia, kohteina erityisesti Thaimaa ja muut Kaukoidän maat.

– Hyttyset, ruoka ja vesi levittävät valtaosan taudeista näissä maissa, tiivistää Juha Keränen.
– Esimerkiksi Intiassa on hyvin todennäköistä saada vatsatauti, sillä siellä voi ostaa vapaasti antibiootteja jolloin bakteerien vastustuskyky niille lisääntyy. Niinpä Intiassa saattaa helpommin päätyä sairaalahoitoon saamaan vahvempaa lääkitystä, hän jatkaa.

Vältä vatsataudit

Turistiripulin lisäksi ruoka ja vesi voivat olla lähteinä salmonella-, kampylo-, yersinia- ja sigella-suolistobakteeritulehduksille sekä salmonellalle. Tärkeintä on huolehtia suola- ja nestetasapainosta tähän tarkoitetuilla juomajauheilla.

Paras tapa välttää vatsataudit on huolehtia tarkasti käsihygieniasta, syödä vain kypsennettyä ruokaa ja juoda pullovettä.

Hyttysten ja muiden hyönteisten levittämistä taudeista yleisin on malaria. Malarialääkitys on suunniteltava kuntoon yhdessä lääkärin jo hyvissä ajoin ennen matkaa kohteen, olosuhteiden ja asiakkaan mahdollisten perussairauksien sekä pysyväislääkitysten mukaisesti. Aasiassa tavattu Japanin aivokuume on toistaiseksi hyvin harvinainen, mutta esimerkiksi puutiaisaivokuumeen varalta suositellaan rokotusta vaikkapa Sveitsiin alppivaellukselle lähteville.

Vaikka jokaisen on syytä huolehtia rokotukset kuntoon ja välttää selviä riskejä, on hyvä pitää mielessä että ihon palaminen auringossa, alkoholin turhan runsas käyttö tai liikenteessä sattuvat onnettomuudet ovat tauteja yleisempiä harminaiheuttajia matkalla. Puhumattakaan sukupuolitaudista, joka seuraa ikävänä matkamuistona vielä kotiin palattua.

Rokotukset kuntoon

Ellet ole varma rokotuksesi voimassaolosta, on parempi ottaa tehosterokote kuin jättää se ottamatta. Elimistön immuniteetti kestää niin sanotun ylimääräisen tehosteen.

Tarkista 4-6 viikkoa ennen matkaa rokotuskortistasi tai omalta terveysasemaltasi milloin olet saanut rokotteet tai tehosteet yleisimmistä rokotteista. Matkailija pärjää pitkälle, kun seuraavat perusrokotukset ovat kunnossa:

• PDT eli rokote jäykkäkouristusta, kurkkumätää ja poliota vastaan
• MPR eli rokote tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan
• A-hepatiittirokote maksatulehdusta vastaan. A-hepatiitin voi saada ruuan ja juoman välityksellä. Sen sijaan B-hepatiitti tarttuu suojaamattoman seksin ja huumeneulojen välityksellä. A-hepatiittirokotteen yhteydessä voi kätevästi ottaa yhdistelmärokotteen, joka suojaa myös B-hepatiitilta.

Perusrokotusten lisäksi tarvittavat muut rokotukset räätälöidään matkakohteen mukaan. Pidemmälle matkalle lähtevien reppumatkailijoiden tarpeet vaativat huomattavasti parempaa rokotesuojaa kuin länsimaisiin hotelliolosuhteisiin matkustavien. Esimerkiksi malarialääkitys on mietittävä yhdessä lääkärin kanssa aina kuntoon ennen matkaa.

Perusrokotteiden antamaa suojaa ei kannata vähätellä, sillä muun muassa tuhkarokko on viime aikoina nostanut päätään paitsi Aasiassa, myös Englannissa ja Keski-Euroopassa pahoin jälkitautiseurauksin. Influenssarokotus antaa hyvän suojan myös matkoilla kausi-influenssaa vastaan.

Muistathan myös hankkia eurooppalaisen sairaanhoitokortin.

(Matkoilla.net/HP – Lähde: Terveystalo)