Phu Quocin saarelta n\u00e4kyy Kepiin, vesiteitse matkaa olisi n. 2 h. Rajanylitys ei viel\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 onnistu suoraan sinne. My\u00f6hemmin kuulin, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ollaan parhaillaan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mahdolliseksi, todenn\u00e4k\u00f6isesti viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoden puolella. Nyt jouduin kuitenkin matkaamaan ensin lautalla Viet Thaniin ja odottamaan siell\u00e4 monta tuntia (ei selvinnyt mit\u00e4 odotettiin) minivania rajalle.<\/p>\n
Rajatoimenpiteetkin kestiv\u00e4t hurjan kauan, kun kyseess\u00e4 oli todella pieni rajanylityspaikka eik\u00e4 edes juurikaan ihmisi\u00e4. Viisumitarra vihdoin tuli passiin ja leimat ulos-sis\u00e4\u00e4n ja viimeinen bussip\u00e4tk\u00e4 meni tunnissa. 60 kilsan matka 8 h.. No illansuussa kuitenkin perill\u00e4 Kepiss\u00e4 ja majapaikassani Saravoan-Kep Hotellissa.<\/p>\n
En halunnut piipahtaa siin\u00e4 Kambodzan normaalissa turistipaikassa Sihanoukvilless\u00e4, vaan valitsin Kepin kuultuani siit\u00e4 Phu Quocilla ja oletin t\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6yt\u00e4v\u00e4ni aitoa Kambodzaa. Oletukseni osui oikeaan ja koin mielenkiintoisia hetki\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Alue oli ranskan vallan aikana ollut elittiv\u00e4en lomaviettopaikka ja t\u00e4st\u00e4 oli muistona sis\u00e4llissodassa tuhoutuneet huvilat. Nyt aluetta yritet\u00e4\u00e4n saada vanhaan kukoistukseensa ja uusia majataloja nousee hyv\u00e4\u00e4 tahtia. T\u00e4llaisenaan se toimii l\u00e4hinn\u00e4 Phon Phenist\u00e4 saapuvien kaupunkilaisten viikonloppu picnic-paikkana.<\/p>\n
Pienen rannan hiekka on mustaa, eik\u00e4 houkuttele rantael\u00e4m\u00e4\u00e4 viett\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta puolen tunnin venematkan p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy Rabbit Island valkoisine hiekkoineen ja mantereen puoleltakin vajaan tunnin matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on valkoista hiekkaa. Min\u00e4 en niist\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 retkell\u00e4ni ollut nyt yht\u00e4\u00e4n kiinnostunut vaan aion tutkia jotain muuta.<\/p>\n
Illastin hotellin ravintolassa kun en jaksanut pime\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 seikkailemaan muualle. Yst\u00e4v\u00e4llinen tarjoilijapoika j\u00e4i heti juttelemaan pitk\u00e4ksi toviksi ja oli silminn\u00e4hden iloinen saadessaan l\u00e4nsimaista keskusteluseuraa.<\/p>\n
Ravintolassa ei lis\u00e4kseni ollut muita asiakkaita, kuin iso p\u00f6yd\u00e4llinen paikallisia joilla n\u00e4ytti olevan kemut pystyss\u00e4. Ei mennyt kauan kun hassu vanhempi herra piipahti utelemaan mik\u00e4 olen ja mist\u00e4 tulen, tulkaten kaikki sanomani silt\u00e4 seisomalta kovaan \u00e4\u00e4neen muulle p\u00f6yd\u00e4lle. Laseja nosteltiin ja kohta h\u00e4n vaati saada tanssahtaa diskohumpan tahdissa. Ei siin\u00e4 muu auttanut kuin heiluttaa hetki lanteita. Siin\u00e4 samalla h\u00e4n tarjosi t\u00f6it\u00e4kin, h\u00e4n oli hotellin omistaja. En t\u00e4ll\u00e4 kertaa lupautunut kuitenkaan. Ainiin ja laskua tarjoilijalta vinkatessani h\u00e4n luuli, ett\u00e4 pyysin h\u00e4nt\u00e4 tanssimaan.. Joten pikainen vierailu viel\u00e4 tanssilattialla kunnes oli aika nukku-matin.<\/p>\n
Kepist\u00e4 ei l\u00f6ytynyt pankkiautomaattia joten seuraavana aamuna suuntasin viereiseen Kampotin kyl\u00e4\u00e4n puolen tunnin matkan p\u00e4\u00e4h\u00e4n nostamaan rahaa. Takaisin tullessa mopokuskini vei minut matkan varrella oleville luolille. Jo matkalla sinne kyl\u00e4n lapsia littyi saattueeseen polkupy\u00f6rineen ja luolille p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme tarjoutuivat luolaoppaiksi. Ilomielin otin tarjotun avun vastaan ja l\u00e4hdimme kiipe\u00e4m\u00e4\u00e4n yl\u00f6s kohti luolan aukkoa.<\/p>\n
Hienot maisemat sielt\u00e4 korkeuksista ja vaikuttava n\u00e4ky luolassa. Selt\u00e4 l\u00f6ytyi pieni Hindu-temppeli sek\u00e4 kivimuodostelmia, joista lapset mulle n\u00e4yttiv\u00e4t monia el\u00e4inhahmoja. Oli norsuja, krokotiili\u00e4, kilpikonnaa, possua.. Vaihtoehtoinen reitti takaisin vuoren juurelle oli pikkuinen pime\u00e4 luolasto, sinne toki! Se olikin v\u00e4h\u00e4n haastavampi reitti jyrkkine pudotuksineen, liukkaine kivineen, ahtaine koloineen ja pilkkopime\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4! Pojat valaisivat tiet\u00e4ni taskulampuin ja varoittivat kohdissa joissa varmasti olisin muuten ly\u00f6nyt p\u00e4\u00e4ni kallioon.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4sin kuin p\u00e4\u00e4sinkin ahtautumaan viel\u00e4 viimeisest\u00e4kin kolosta auringonvaloon, loppusaldona eritt\u00e4in likaiset vaatteet ja yksi rikkin\u00e4inen kenk\u00e4, mutta kiva kokemus! Mopokuskini oli l\u00e4htenyt t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 korjaamaan rikkoutunutta rengasta joten odottelin poikien kanssa temppelin pihamaalla h\u00e4nt\u00e4 palaavaksi. Hauskoja veijareita ja sainpa siin\u00e4 keskustelukaveriksi joitakin alueella kulkevista munkeistakin.<\/p>\n
Seuraavaksi piipahdimme pippurifarmilla katsomassa kuinka maankuulua Kampotin pippuria tuotetaan. Pys\u00e4hdyimme tien varrella olevan talon pihaan kun kuskini bongasi pihalla grillattavan isoa k\u00e4\u00e4rmett\u00e4. Se oli talon herran tielle osunut kasvimaalla, onneksi m\u00e4 n\u00e4in sen siin\u00e4 tikun varressa nuotion p\u00e4\u00e4ll\u00e4 enk\u00e4 maastossa.. Oli meinaan matelijalla kokoa ja n\u00e4k\u00f6\u00e4. Oli ry\u00f6k\u00e4le viel\u00e4 sy\u00f6nyt toisen pienemm\u00e4n k\u00e4\u00e4rmeen ja sekin oli tikun nokassa paistettavana. My\u00f6hemmin n\u00e4m\u00e4 n\u00e4ht\u00e4isiin perheen illallisp\u00f6yd\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Min\u00e4 sen sijaan suihkunraikkaana ja puhtaissa vaatteissa l\u00e4hdin illastamaan Crab Marketille. Se sijaitsee n. parin kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Kep Beachilta jossa min\u00e4 majailin. Siin\u00e4 rannassa on kymmenkunta rapuravintolaa (l\u00f6ytyi listalta muutakin) ja hyvin n\u00e4ki, mist\u00e4 niist\u00e4 oli kirjoitettu Lonely Planetin kirjassa.. Min\u00e4 en liittynyt siihen oppaan orjien joukkoon vaan valitsin hiljaisemman paikan heti vieress\u00e4. Kuulemani mukaan ruoka on ihan saman laatuista kaikissa n\u00e4iss\u00e4 ja samat rapunarraajat kaikille ravintoloille saaliinsa myyv\u00e4t. S\u00f6inkin el\u00e4m\u00e4ni parhaat ravut tuolla!<\/p>\n
Iso lautasellinen rapuja kustansi 5 USD ja sivuun tilaamani riisiannos oli ihan liikaa. Iso kiitos kuuluu kuskilleni joka tarjoutui kuorimaan rapuja minulle, saaden n\u00e4in varmasti paljon enemm\u00e4n lihaa panssarin sis\u00e4lt\u00e4 ulos kuin itse olisin onnistunut.. Kuulin h\u00e4nelt\u00e4 my\u00f6s paljon tarinaa Kepist\u00e4 sek\u00e4 yleisesti Kambodzan historiasta. Kovia ovat joutuneet kokemaan, mutta el\u00e4m\u00e4niloa t\u00e4m\u00e4 kansa ei ole kadottanut. Aidosti yst\u00e4v\u00e4llisin paikka miss\u00e4 t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 olen piipahtanut!<\/p>\n
Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4tin tutustua Kepin kansallispuistoon ja l\u00e4hdin tallustamaan kohti vuoren huippua. T\u00e4t\u00e4 kutsuttiin ”viidakko-tieksi”, mutta ei se nyt ihan samalta n\u00e4ytt\u00e4nyt kuin esim Borneossa. Tiet\u00e4 pitkin olisi pystynyt ajamaan jopa mopolla, joten min\u00e4 kun olin jalkaisin liikkeell\u00e4, p\u00e4\u00e4tinkin siirty\u00e4 pikkuisille sivupoluille. N\u00e4m\u00e4 reitit olivatkin v\u00e4h\u00e4n haastavampia v\u00e4lill\u00e4 pystysuorine nousuineen ja laskuineen (pahimpiin oli kiltisti asetettu tikkaita) ja piipahdin vuoren laaksossa olevassa eco-resortissa (Jasmine Valley) lounastamassa. Siell\u00e4kin k\u00e4vin mielenkiintoisia keskusteluja henkil\u00f6kunnan kanssa kunnes matka taas jatkui ja kiipustin takaisin vuorelle.<\/p>\n
Paluumatka kyl\u00e4\u00e4n johti tiet\u00e4 pitkin, johon ilmiselv\u00e4sti ollaan aikomassa rakentaa autoille sopivaa reitti\u00e4. Ty\u00f6t olivat jo k\u00e4ynniss\u00e4, joten odotettavissa on ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 pikku pala viidakkoa on kohta jotain aivan muuta. Onneksi ymp\u00e4rilt\u00e4 l\u00f6ytyy viel\u00e4 paljon tuhoutumatonta mets\u00e4\u00e4. Alue Kepin ymp\u00e4rill\u00e4 oli muuten viimeisi\u00e4 Puna Khmerien hallitsemaa aluetta ja viel\u00e4 vuonna 1991 kolme l\u00e4nsimaista toimittajaa saivat surmansa n\u00e4iss\u00e4 metsiss\u00e4 Khmerien toimesta jutuntekomatkallaan.<\/p>\n
Tietoteknisist\u00e4 taidoistanikin oli hy\u00f6ty\u00e4, kun respan koneessa oli ongelma ja korjasin sen kuntoon \ud83d\ude42 Illalla taas vatsa t\u00e4yteen rapuja ja unille. Huomenna starttaa aamutuimaan bussi kohti Bangkokia. Hyv\u00e4\u00e4 y\u00f6t\u00e4!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Phu Quocin saarelta n\u00e4kyy Kepiin, vesiteitse matkaa olisi n. 2 h. Rajanylitys ei viel\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 onnistu suoraan sinne. My\u00f6hemmin kuulin, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ollaan parhaillaan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mahdolliseksi, todenn\u00e4k\u00f6isesti viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoden puolella. Nyt jouduin kuitenkin matkaamaan ensin lautalla Viet Thaniin ja odottamaan siell\u00e4 monta tuntia (ei selvinnyt mit\u00e4 odotettiin) minivania rajalle. Rajatoimenpiteetkin kestiv\u00e4t hurjan kauan, … <\/p>\n