Kx2 Floridassa

Aamu alkoi taas varhain meikäläisen osalta ja yhteys kotopuoleen oli jälleen otettu jo klo 6 paikallista aikaa. Siellä Hemu oli päikkäreiltä heräämässä ja raasu vähän kipeänä. Olivat käyneet Pikkujätissä lääkärillä. Hemu sai olla Kampin Pikkujätin ensimmäinen asiakas ja sai siitä hyvästä Mauri Kunnaksen signeeraamaan kirjan ja pääsivät mummin kanssa kuviinkin. Kaikki hyvin lääkärissä, hyvä niin.

Lähdettiin sitten ajoissa taas liikenteeseen. Käytiin ensin ajamassa lentokentälle, jotta nähtäis vielä valoisaan aikaan millainen reitti on ja kuinka paljon aikaa tarvitsee varata kun aamulla pimeän aikaan lähdetään. Matka vei vaan 20minuuttia.

Sitten pysähdyttiin matkalla Pizza Hutiin. Njamskista! Ja slurps.

Käytiin yhdessä urheilukaupassa ja sieltä Kata löysi parit etsimänsä urheiluhousut.

Sitten hotellille vähäksi aikaa. Saatiinkin tieto, että Hemun kanssa oli pitänyt lähteä Lastenklinikalle, hengitys vaikeaa ja limaista eikä nukkumisesta tullut mitään. Onneksi tunnissa olivat reissusta selvinneet ja Hemu saanut hyvät lääkkeet siellä ja pääsivät kotiin nukkumaan. Toivottavasti Hemun yö siellä menee hyvin, saisi pieni nukuttua yönsä ja mummi ja pappa myös.

Lähdettiin sitten vielä K-martiin katselemaan oliko sinne jäänyt mitään ostettavaksi kelpaavaa hyllyille notkumaan. Ja olihan sinne muutamat lastenvaatteet vielä unohtuneet ja ostettiin ne pois sieltä pölyyntymästä. Hitto vie, mitään ei kyllä enää mahdu matkalaukkuihin…

Sitten ilta rupesikin jo koittamaan ja asettauduimme katselemaan Unelmien poikamiestä. Täällä alkoi juuri joku uusi kausi. Oikein tuplajakso tulee näin alkuun.

Aikaisin on parasta käydä nukkumaan, aamulla olisi hurjan aikainen lähtö. Minun täytyy varmaankin herätä 4 aikaan. Hotellilta pitäisi lähteä klo 5.30, jotta pysymme suunnitellussa aikataulussa. Lento New Yorkiin lähtee klo 8.45 ja kestää 3 tuntia. Sitten on aikaa siellä heilua 7 tuntia. Lento Amsterdamiin lähtee illalla paikallista aikaa 18.35 muistaakseni. Aamulla Amsterdamin aikaa ollaan siellä sitten klo 8 ja pitäisi jaksaa odotella seuraavaa lentoa klo 13.25 asti, huh huh. Siinä voi olla jo vähän hermot kireällä kun pitää tuolla aamusta kökkiä noin kauan…. Perillä Suomessa pitäisi sitten olla 16.55 mikäli kaikki lennot ovat aikatauluissaan eikä mitään takkuiluja tule.

Toivotaan, että kotimatka sujuu hyvin ja päästää pian rutistelemaan pikkuista Hemua. Niin on ikävä jo kaikkea ja kaikkia. Tosin se täytyy tähän samaan hengenvetoon sanoa, että jäi kyllä pari päivää vajaaksi tämäkin matka… Kyllä olisi tekemistä ja nähtävää riittänyt vielä muutamaksi päiväksi. Hyvä tämäkin loma oli. Tosin aurinkoa ei olla otettu yhtään. Kalkkilaivan kapteenit siis palaavat kotiin. OHOI!

Tänään lähdettiin jo hyvissä ajoin kohti Sawgrassia taas… Ostosvimma on iskenyt siis…

Siellä vierähti tämäkin päivä. Iltapäivällä oltiin takaisin hotellilla sitten.

Minä taisin vähän nukkua päikkäreitä alkuillasta ja Kata hörppi vähän Coronaa… New Moonissa olisi joku esiintyjä klo 20, mutta tuntui siltä, etten jaksaisi lähteä. Sanoin Katariinalle, että voisi kyllä mennä jos haluaisi. Pitkän miettimisen jälkeen päätti sitten mennä käymään. Lupasin hoitaa taksin soittamisen hotellin puhelimesta kun ilmoittaisi milloin olisi tulossa.

Katselin tv:tä ja sieltähän tulikin mm. Täydelliset naiset. Taitaa olla hieman edellä meidän jaksoista ja jännä jakso olikin. Kanavia selailin ja Katariina ilmoittikin jo 23 aikaan, että olisi tulossa hotellille. Soitin taksin ja nopeasti sieltä K jo kotiutuikin.

Olin tilannut illan aikana netistä Pizza Hutista pizzaa. Hyvin onnistui ja musta mies toi hotellin ovelle lähetyksen. Pizzasta riitti Katariinallekin yöpalaksi.

Sitten uni jo maistuikin.

Päätimme lähteä aamupäivällä jatkamaan aiemmin viikolla jäänyttä shoppailua Sawgrass Mills Mallissa. Sinne siis.

Kiertelimme kaupoissa, joissa emme vielä olleet ehtineet lainkaan kiertää. Päätimme, ettemme kovin pitkään olisi kuitenkaan siellä, vaan palaisimme taas jatkamaan vaikka lauantaina. Ostoskeskus on todella suuri, ei sitä yhdessä kokonaisessa päivässäkään ehtisi kiertää…

Minä löysin tuliaisia lähinnä. Äidille mukavia juttuja ja iskällekin jotakin. Hemu ja vauva sai vielä GAPin vaatteita, vaikka ei pitänyt enää lastenvaatteita liiemmin ostella. Niitä tuntuu olevan jo matkalaukullinen.

Aikamme kierreltyämme lähdimme hotellia kohti. Päätimme kuitenkin pysähtyä syömään johonkin. IHOP-niminen ravintola oli tällä kertaa pysähdyksen kohteena. Se taisi olla jollakin ghettoalueella, ainakin siltä vaikutti. Näitä ravintoloita olimme kuitenkin nähneet aiemminkin, joku ketju siis kyseessä. Neekereitä töissä kovasti oli. Minä olisin ottanut pihviruokaa, mutta valitsemaani annosta ei ollutkaan saatavilla. Päädyin kanaan ja ranskalaisiin. Katariina otti jonkun glaseeratun kanapihvin, jollakin sössöllä ja perunoilla. Molemmille tuli lisäksi myös porkkanoita ja maissia. Annokset olivat aivan mahtavat. Nam. Siis todella hyvää!!

Sitten Wal-Martin kautta hotellille.

Minä otin päikkärit, melkein pari tuntia taisi vierähtää unten mailla. Enhän minä muuten jaksaisi mitään juhlimista.

Sitten valmistautumista iltaan ja tilasimme taksin ennen 20 hotellin respasta. Taksi kuljetti meidät taas New Mooniin. Siellä oli vähän jo porukkaa. Koko ajan saapui lisää ihmisiä. VALTAVIA PERSEITÄ! Oikeesti. Siis ei me voitu kuin ihmetellä miten näillä on niin valtavat ahterit. Valkoisillakin.

Noh, ilta siinä kului  ihmisiä ihmetellessä ja musiikkia kuunnellessa. Puolen yön lähestyessä paikka oli jo aivan tupaten täynnä. Niin ulkotila kuin sisätilakin. Kellon lyödessä 24 juhlat  olivat ylimmillään. Hyvin pian kuitenkin vuodenvaihteen jälkeen minä taas halusin jo kotiin… Piti vähän matkaa kävellä ja sitten saatiin taksi joka kuskasi meitä vähän omia reittejä ja lopulta oikeaan paikkaan.

Vuosi oli vaihtunut siis.

Suunnitelmissa oli mennä tänään Lion Country Safarille, mutta tehdessämme lähtöä vasta huomasimme, että se onkin vähän turhan kaukana. Lähdimme sitten vaan  ex tempore ajelemaan kohti pohjoista. Ajoimme Pompanoon asti ja päätimme lähteä sittenkin kohti etelää. Olisi hyvä päivä mennä Miamissa käymään.

Ajoimme valtatie I-95 etelää ja yhdessä vaiheessa piti maksaa tietulli, 1$. Halusin poiketa Hard  Rock Cafessa, jonka piti olla suht lähellä reittiämme. Kyllä se löytyikin, mutta oli paljon muuta kuin kahvila. Iso kompleksi kasinoineen ja hotelleineen. Sisältä kuitenkin löytyi myymälä. Olisin halunnut ostaa kahvimukin San Franciscosta ostetun rinnalle, mutta eipä siellä sellaisia myyty. Keksin ostaa kahvin mukaan, jotta saisin jonkinlaisen mukaan otettavan mukin. Sainkin muovisen kahvimukin, itse asiassa kaksikin.

 Pilvenpiirtäjiä rupesi jo siintämään horisontissa ja kaupunkin näytti valtavalta niin kuin myös tiet.

Päätimme laittaa navigaattoriin määränpääksi Miami Beachin. Ajoimme upeiden talojen ohi ja vettä oli joka puolella. Olimme saarekkeella. Lopulta pääsimme aivan eteläkärkeen ja parkkeerasimme auton. Vieressä oli upea hotelli, joka paljastuikin sitten Hilton Bentleyksi.

Rannalla oli tuulista, mutta kaunista. Rantaa oli silmänkantamattomiin. WAU! Riisuimme kengät ja kävimme hieman varpaita lilluttamassa, vesi tuntui kylmältä. Hui.

Lähdimme ajelemaan takaisin Fort Lauderdalea kohti hulppeissa maisemissa.

Kävimme matkalla läheisessä K-Martissa ja mukaan tarttui taas vaatteita ja minä ostin vähän meikkejä. Ostimme myös matkalla donitsit Dunkin’ Donutsista.

Hotellilla nautiskelimme donitsit ja minä kävin vähän iltapäikkäreille. Yli tunti siinä taas jotenkin vierähti, en millään jaksanut nousta. Kello oli tässä vaiheessa 19.45. Lähdimme ajelemaan Wal-Martiin, isompaan tavarataloon, jossa olimme jo aiemmin käyneet. Halusin ostaa sydänäänien kuuntelulaitteen kun se maksoi vaan 14€, Suomessa mokoma maksaa 50€. Vauvalle ja Hemulle ostettiin taas vaatteita. Ja Katariina löysi itselleenkin jotakin pientä. Mitenkäs osa vaatteista on vaaleanpunaisia? Nooooh, jos pieleen meni niin eivätpä olleet kalliita. Mutta pakko oli ostaa kun olivat niiiiin hurjan söpöjä, ei Suomesta sellaisia saa mistään. Ainakaan näillä hinnoilla. Toki on muutamia pojan värisiäkin, mutta neutraaleja on vaikeampi löytää. On niitäkin onneksi ostettu.

Hotellille sitten vaan takaisin ostoksia ihailemaan ja tv:tä katsomaan. Uni tulikin jo pian ja onneksi kello oli jo jotakin 23 aikaa. Jospa huomenna ei heräisi niin hurjan aikaisin….

Heräsin 7 jälkeen aamulla ja halusin jo kovasti aamiaiselle. Kata halusi hetken vielä maata ja minä otin yhteyden kotosalle. Siellä Hemukin näkyi ruudussa ja sain vaihtaa kuulumisia vanhempien kanssa. Kyllä messenger on äärettömän hieno keksintö! Sitten aamiaiselle, lepäilyä ja odottelua ennen illan NHL-matsia.

Lähdettiin hyvissä ajoin ajamaan kohti Sunrisen kaupunkia, jossa Bank Atlantic Center sijaitsee. Siellä siis Florida Panthers kohtaisi Boston Bruinsin. Löysimme jälleen kerran hienosti perilla, kyllä tuo navigaattori helpottaa elämää kummasti. Miten sitä täälläkin löytäisi mihinkään jos ei olisi apuvälineitä? Voisi jäädä moni paikka löytymättä.

Liput olivat valmiina ja pakettiin kuului pizza ja juoma. Ne saisi hakea ennen peliä tai pelin aikana. Jouduimme odottelemaan ovien avautumista lähes tunnin eikä se ollut kovin mukavaa kuumassa säässä, kun varusteet olivat jäähallia varten… Ensimmäiset suomalaiset näimme tuolla hallin edustalla. Yhdellä pojalla oli hienosti Suomen pelipaita päällään. Kun pääsimme viimein halliin törmäsimme useammankin kerran suomea puhuviin ihmisiin. Taitavat lähes kaikki siis käydä pelin katsomassa lomansa aikana, jääkiekkokansaa kun olemme.

Suuntasimme heti myymälään, jossa myytiin kaikkea mahdollista Panthers-tavaraa. JA MILLÄ HINNOILLA! Ei hyvänen aika tuollaisia hintoja maksa kukaan. En ainakaan minä. Jos oli joku hieman halvempi t-paita tai lakki niin laatu oli aivan paskaa… Jäi siis tuotteet sinne hyllyille odottamaan muita ostajia.

Suuntasimme kylttien mukaan omaan sectioniimme, joka oli 124. Paikat olivat oikein hyvät ja halli hurjan suuri. Suurella tulostaululla pyöri koko ajan mainoksia ja ihmisiä lietsottiin kannustamaan omiaan, siis  Panttereita. Pelaajat tulivat jo hyvissä ajoin kannustusten saattamina lämmittelemään jäälle. Arvelimme jo, ettei Tuukka Rask varmaankaan olisi maalilla kun Tim Thomas lämmitteli sen verran enemmän…

Itse peli ei ollut kovin kummoista, ei rajuja taklauksia, ei juuri jäähyjä, vaikka näitä olisimme luulleet näkevämme täällä. Vai onko NHL-pelit sitten yleisesti ottaen siistiytyneet? Häh?

Tunnelma ei sitten kuitenkaan poikennut paljoa siitä, mihin olen tottunut Helsingin jäähallissa. Ainoa, mikä oli huomattavan erilaista, oli mainosten määrä pelin aikana. Tätä varten oli jopa keksitty hieno oheistoiminta, jotta mainoksia voitiin pyörittää: tyypit kävi lakaisemassa jäätä maalien lähettyviltä vähän väliä… Täysin turha toimenpide.

Oli kuitenkin hienoa päästä näkemään matsi paikan päällä. Yleisö villiintyi kun Panthers teki maalin ja buuasi kun Bruins teki maalin. Tosin aika paljon oli kuitenkin Bostoninkin kannattajia paikalla.

Vielä muutama kuva

Panthers teki maalin!

Pieni otos yleisöstä

Toinen maskoteista, Mini Stanley. Toinen oli Stanley, isompi versio tästä.

Kahden erän jälkeen olimme nähneet mielestämme kaiken oleellisen ja lähdimme hotellille nukkumaan. Väsymys painoi vielä hurjasti, joten kello 19 jälkeen olimme unessa. Huomenna olisi uusi päivä, shoppailun merkeissä.